Immateriaalioikeuksien Due Diligence yrityskaupoissa: Parhaat Käytännöt

IP:n merkitys yrityskaupoissa

Aineettoman omaisuuden, kuten patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien, huolellinen tarkastelu on tärkeä osa due diligence -prosessia yrityskaupoissa. Prosessin aikana on kriittistä varmistaa, että kaikki IP-oikeudet ovat myyjän hallussa ja että niiden antama suoja ja maantieteelliset alueet riittävät turvaamaan yrityksen tuloksentekokykyä. Esimerkkinä pieleen menneestä IP-strategiasta yrityskaupoista toimme esiin Volkswagenin tapauksen, jossa yritys osti noin 20 vuotta sitten Rolls Roycen autoliiketoiminnan luullen saavansa myös brändioikeudet, mutta päätyikin omistamaan vain tehtaat tyytymättömine työntekijöineen. Esimerkki korostaa due diligence -prosessin tärkeyttä ja mahdollisia seurauksia, jos se laiminlyödään.

Riskienhallinta ja strateginen näkökulma

Due diligence ei ole vain riskien tunnistamista; se voi olla myös olennainen osa strategista suunnittelua. Positiivisena esimerkkinä esitimme yrityskaupan, jossa Google osti Motorolan pääasiassa saadakseen käyttöönsä Androidiin liittyvät patentit. Vaikka kauppa oli paperilla tappiollinen, Andoid-patentit mahdollistivat Googlelle menestyksekkään Android-ekosysteemin kehityksen ja turvaamisen.  Esimerkki osoittaa, että yrityskaupoissa on hyvä keskittyä paitsi riskien minimointiin, myös niiden strategisiin hyötyihin. 

Ostajan onkin hyvä miettiä, mitä aineetonta varallisuutta tarvitaan osakkeenomistajien hyödyksi. Jokainen löydetty IP-riskejä koskeva seikka voi vaikuttaa kaupan neuvotteluihin ja lopulliseen kauppahintaan, mikä alleviivaa IP-DD prosessin hyötyjä. 

Valmistautuminen on kaiken A ja O

Sekä myyjän että ostajan kannalta on suositeltavaa valmistautua etukäteen IP-näkökulmaan. Myyjien tulee pitää rekisteröityjen IP-oikeuksien haltijatiedot ajan tasalla ja varmistaa ns. Freedom to Operate tutkimusten (FTO) avulla, ettei heidän brändinsä tai teknologiansa loukkaa kolmansien oikeuksia. Tämä on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen, jotta näitä tutkimuksia ei tehdä kiireessä yrityskauppaprosessin ohella tai ostajan toimesta. Myyjän on siis järkevä huolehtia siitä, että IP-rekisteröinnit ja toimintavapaus ovat hyvissä ajoin ennen kauppaa ”myyntikunnossa”. Ostajien taas on hyvä kohdistaa due diligence ensisijaisesti niille IP-alueille, jotka tukevat heidän strategisia tavoitteitaan.

Kuvatunlainen due diligence -prosessin etupainotteinen lähestymistapa voi siis auttaa välttämään yllätyksiä ja varmistamaan, että kaikki merkittävät IP-riskejä koskevat seikat tulevat huolellisesti arvioiduiksi ja käsitellyiksi. On tärkeää, että sekä ostaja että myyjä ymmärtävät, miten aineettomat varat vaikuttavat yrityksen arvoon ja miten ne voidaan siirtää osana kauppaa.

Yhteenveto ja Vinkit

Hyvin suoritettu IP due diligence voi merkittävästi vähentää riskejä ja varmistaa, että yrityskaupasta saadaan paras mahdollinen hyöty. Seuraavat vinkit muistiin:

1. Strateginen suunnittelu: Aseta ostajana selkeät tavoitteet siitä, mitä aineettomia varoja kaupassa tavoitellaan ja miten ne tukevat yrityksen tulevaisuuden strategiaa. Myyjänä mieti, mikä on IP-oikeuksiesi tarina yrityksen arvonmuodostuksen kannalta ja varmista, että oikeudet ja toiminnanvapaus tukevat sitä.
2. Aktiivinen osallistuminen: Osallista juridiset neuvonantajat ja IP-asiantuntijat aktiivisesti koko due diligence -prosessin ajan ja myyjän osalta hyvissä ajoin jo sitä ennen.

Artikkelin kirjoittaja Petteri Häkkänen on Eversheds Asianajotoimisto Oy:n osakas ja vetää toimistomme IP, Data & Technology -ryhmää.